Omakotitalot
Hometalkoiden omakotitalosivut pitävät sisällään suuren määrän tietoa eri aikakausien omakotitaloista ja niissä ajan kuluessa ilmenneistä ongelmista.
Tavoite
Käy katsomassa, mistä löydät kosteusvauriot eri vuosikymmenien omakotitaloissa. Saat selkeitä huolto-ohjeita, joilla vältät homevauriot.
Toiminnallisuus
Palvelussa käyttäjä voi ”koota” oman talonsa ominaisuudet ja perehtyä niihin pintaa syvemmältä, tehdä muistiinpanoja havaitsemistaan korjaustarpeista tai ongelmista sekä välittää niistä tietoa esim. ammattilaisille.
Erityistä huomiota on kiinnitetty mobiilikäyttöön (älypuhelin ja tablet).
Omakotitalo-osuuden sisältö
Käsittely kattaa 6 aikakautta vv. 1940-1990.
Aikakautta edustavan talon ominaisuudet on valittu erilaisten vaihtoehtojen joukosta. Käyttäjä voi itse vaihtaa rakennuksen osia ja koostaa oman kohteensa tiedot valitsemalla käytettävissä olevista vaihtoehdoista.
Käyttötapoja
Tietoa voi kukin hyödyntää käyttötarpeensa mukaisella tavalla. Tässä on esitetty joitakin tilanteita.
- Tiedon hankinta
- Tiedon välittäminen ammattilaisille
Aikakausitalot vv. 1940-1990
Tähän on koostettu mallina olevista aikakausitaloista niiden perustiedot sekä kaikki muistilistojen tulosteet.
Yksittäistä tarvetta tai tietyn rakennuksen osan ominaisuuksien tarkastelua varten näet tiedot parhaiten suoraan ohjelmasta. On tilanteita, joissa raporttimuotoinen tieto helpottaa asian käsittelyä. Kaikki nämä tulosteet voit itse tulostaa kerrostalosivulla omasta talostasi valintojesi mukaisin ominaisuuksin.
1940-luvun omakotitalo
Taloissa on yleensä hirsirunko, pystyrimalaudoitus ja pinnoitteena maalaus. Alapohjana on maanvarainen tai tuulettuva alapohja. Ilmanvaihto on painovoimainen.
Muistilistaraportit
1950-luvun omakotitalo
Taloissa on yleensä rankarakenteinen puurunko, verhouksena puupanelointi ja pinnoitteena maalaus. Alapohjana on maanvarainen tai tuulettuva alapohja. Ilmanvaihto on painovoimainen. Taloihin on yleisesti tehty lisälämmöneristyremontti.
Muistilistaraportit
1960-luvun omakotitalo
1960-luvulla yleistyi matalat harjakatot. Kantavana runkona on yleisesti rankarakenteinen puurunko, verhouksena puupanelointi, tiilimuuraus tai asbestisementtilevy. Uutena ilmanvaihtojärjestelmänä painovoimaisen ilmanvaihdon rinnalla yleistyi koneellinen poistoilmanvaihto. Taloihin on yleisesti tehty lisälämmöneristyremontti.
Muistilistaraportit
1970-luvun omakotitalo
1970-luvulla taloista tehtiin entistä matalampia. Lattianpinta rakennettiin lähelle maanpintaa ja matalat perustukset valesokkelirakenteineen yleistyivät. 70-luvun pientalossa on tyypillisesti matala harjakatto tai tasakatto. Ilmanvaihtojärjestelmänä on monesti painovoimainen ilmanvaihto tai koneellinen poistoilmanvaihto. Kantavana runkona taloissa on yleensä rankarakenteinen puurunko tai tiilimuuraus ja verhouksena puuverhous, tiilimuuraus tai asbestisementtilevy. Taloihin on yleisesti tehty lisälämmöneristyremontti.
Muistilistaraportit
1980-luvun omakotitalo
Talojen runkona on yleensä rankarakenteinen puurunko tai tiilimuuraus. Ulkoverhouksena käytettiin paljon puupanelointia ja tiilimuurausta. Perustus on matala, usein valesokkeliperustus. Jyrkkäkattoiset pientalot ns. käkikellotalot olivat yleisiä, myös aumakattoisia rakennuksia pystytettiin paljon. Ilmanvaihtona on koneellinen poistoilmanvaihto, myös koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto alkoi yleistymään.
Muistilistaraportit
1990-luvun omakotitalo
Talojen runkona on yleensä rankarakenteinen puurunko tai tiilimuuraus. Myös kevytsora- ja kevytbetonirakenteisia taloja pystytettiin. Ilmanvaihtojärjestelmänä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto tai koneellinen poistoilmanvaihto. Märkätilojen vedeneristäminen tuli pakolliseksi vuonna 1999.
Muistilistaraportit
Sisältöasiantuntijat:
Tuula Syrjänen, Hengitysliitto
Tommi Riippa, Hengitysliitto
Tapani Moilanen, Hengitysliitto
Tapio Rokkonen, Hengitysliitto
Juhani Pirinen, ympäristöministeriö
Sivuston kuvat:
Pertti Heikkinen, Savora Oy
Tuula Syrjänen, Hengitysliitto
Tommi Riippa, Hengitysliitto
Tapani Moilanen, Hengitysliitto
Tapio Rokkonen, Hengitysliitto
Juhani Pirinen, ympäristöministeriö
Toteutus ja viestintä
Petri Jyrkkä, TaloPeli - Visual computing Oy
Janne Sikiö, DiCode Oy
Matti Kuusniemi, 3Dolli Oy
Heidi Keso, Empiros Oy